Pääministeri Petteri Orpo Eurooppa-päivän juhlaseminaarissa 9.5. Kuva: VNK:n viestintäosasto.
Hyvät eurooppalaiset ystävät, arvoisat kuulijat,
Siitä on kulunut kolmekymmentä vuotta, kun seisoin Turun kaduilla kampanjoimassa Suomen EU-jäsenyyden puolesta. Paljon on vettä virrannut Aurajoessa sen jälkeen – Suomi on ensimmäisestä jäsenyyspäivästä lähtien ollut aktiivisesti mukana rakentamassa yhtenäisempää ja turvallisempaa Eurooppaa meille kaikille.
Liittyminen Euroopan unioniin oli ennen kaikkea arvovalinta. Se oli valinta meidän perusarvojen puolustamisen, demokratian, oikeusvaltion sekä yhteisten sääntöjen kunnioittamisen puolesta. Se oli keskeinen askel kohti länttä. Tänä päivänä nämä periaatteet ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Kun maailman kirjat ovat sekaisin, on Euroopan unioni se arvoyhteisö, joka pyrkii neuvottelemaan, sovittelemaan ja ratkaisemaan, kuitenkaan tinkimättä omista perusarvoistaan. Esimerkiksi Ukrainan tukemisessa, Venäjä-vastaisissa toimissa sekä kauppapoliittisissa kysymyksissä EU on osoittanut olevansa vahva toimija — vahvempi kuin Suomi koskaan yksin.
Euroopan unioniin luotetaan. Sen toiminta ei ole provosoivaa, vaan johdonmukaista, rakentavaa ja vakaata.
Juuri siksi on niin tärkeää, että me olemme osa tätä yhteisöä.
Hyvät kuulijat,
Usein keskustellessani Euroopan unionista ja sen merkityksestä suomalaisille, huomaan harmittelevani sitä, kuinka sitkeästi jäävät elämään yksittäiset esimerkit EU-päätöksistä. Milloin puhutaan pullonkorkeista, tai maalataan uhkakuvia suomalaisten arkea sotkevista EU-kielloista. On inhimillistä, että huomiomme tarttuu niihin asioihin, jotka ovat huonosti. Harvemmin pysähdymme kiittämään siitä, mikä toimii hyvin. Nyt on nimittäin käynyt niin, että enää ei puhuta pullonkorkeista, koska EU tekee mitä pitää. Se on hoitanut menestyksellä useita lähihistoriamme kriisejä. Ja nyt, etenkin uuden komission johdolla, EU keskittyy koko Euroopan turvallisuuden vahvistamiseen sekä sisämarkkinoiden ja kilpailukyvyn parantamiseen. EU on vihdoin suuri suurissa ja pieni pienissä asioissa. Sille on muistettava antaa kiitosta.
Hyvät ystävät,
Kolmen vuosikymmenen aikana Suomen EU-jäsenyyden hyödyt ovat osoittautuneet kiistattomiksi. Tuoreimman Eurobarometrin mukaan suomalaisvastaajista 81 prosenttia uskoo Suomen hyötyneen EU-jäsenyydestä. Me toivomme EU:lta jopa suurempaa roolia tulevaisuudessa, kun kyse on kriiseihin tai turvallisuusriskeihin vastaamisesta. Myös suomalaisyrityksen tietävät, että EU:n sisämarkkinat ovat heidän kotikenttänsä: Vuonna 2024 EU-maiden osuus Suomen tavaraviennistä ja -tuonnista oli noin 58 prosenttia. On lisäksi arvioitu, että sisämarkkinoiden hyödyt Suomelle ovat noin 7,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä näkyy työpaikkoina, investointeina, palveluina, hyvinvointina. Samaan aikaan Euroopan unioni tarjoaa loputtomasti uusia kokemuksia. Esimerkiksi yli 130 000 suomalaista nuorta on osallistunut Erasmus-vaihtoihin.
Hyvät kuulijat,
Kolmenkymmenen vuoden aikana Suomi on lunastanut paikkansa EU-pöydissä. Emme vain seuraa sivusta, vaan tarjoamme ratkaisuja ja tuomme esiin näkemyksemme rakentavasti. Samaan aikaan pidämme voimakkaasti kiinni Suomelle tärkeistä asioista. Suomen etujen ajamisessa on tärkeää ylläpitää vahvoja henkilökohtaisia suhteita keskeisiin EU-päättäjiin. Esimerkiksi komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin vierailu itärajalla vaikutti keskeisellä tavalla siihen, kuinka Suomi sai 50 miljoonan lisärahoituksen itärajan valvonnan vahvistamiseen. Pohjoismaiden ja Baltian (NB8) yhteistyö on Suomelle keskeinen vaikuttamisfoorumi ja ryhmän ydin laajenee.
Irlanti haluaa mukaan. Puolan pääministeri Tusk on tullut tiiviimmin osaksi keskustelua. Saksan uusi liittokansleri on osoittanut kiinnostusta. Suomi hakee aktiivisesti liittolaisia. Yhteistyötä kannattaa tehdä laajasti, etsiä yhteistä ymmärrystä ja myös asiakohtaisesti koota ryhmiä. Esimerkiksi Lapissa järjestetty North-South Summit, jossa oli mukana Kreikan ja Italian pääministerit, oli konkreettinen osoitus tästä.
Hyvät ystävät,
Vahva ennakkovaikuttaminen on EU-politiikassa kaiken A ja O. Suomi on vaikuttanut ratkaisevasti siihen, miten unioni vahvistaa puolustustaan. Kilpailukyvyn vahvistamiseksi tehtävä työ sääntelyn keventämiseksi ja pk-yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi on juuri sitä, mitä Suomi on pitkään ajanut. Tätä työtä meidän on jatkettava – ja siihen meillä on nyt erinomaiset edellytykset. Meillä on kenties Suomen historian vaikutusvaltaisin komissaarinsalkku. Meillä on ennätysmäärä suomalaisia komissaarien kabineteissa. Meillä on aktiivisia meppejä, ja suomalaiset virkamiehet tekevät erinomaista työtä eri EU-tehtävissä. Mutta samaan aikaan kannan myös aitoa huolta siitä, että suomalaisia EU-osaajia riittää myös tulevaisuudessa. Erityisesti haluaisin kannustaa nuoria miettimään EU:n tarjoamia mahdollisuuksia. EU:ssa on mahdollista tehdä todella tärkeää ja vaikuttavaa työtä, jolla on merkitystä yli 450 miljoonalle unionin kansalaiselle.
Hyvät kuulijat,
Vaikka on tärkeä ymmärtää EU-jäsenyyden hyödyt meille suomalaisille ja oppia menneiltä vuosilta, haluan myös pohtia sitä, miltä seuraavat kolmekymmentä vuotta EU:n jäsenenä näyttää. Sillä juuri näinä hetkinä me teemme niitä päätöksiä, jotka itse asiassa määrittelevät kaikista kohtalokkaimmin meidän tulevaisuuttamme. Ja totean tämän nyt hyvin suoraan — jos Euroopan unioni ei onnistu puolustuksensa ylösajamisessa, siitä kärsii ensisijaisesti etulinjan maat. Me tiedämme tämän täällä Suomessa. Me tiedämme, että Venäjä on pysyvä uhka Suomen ja koko Euroopan turvallisuudelle. On selvää, että Venäjä-Eurooppa suhde määrittää koko meidän maanosamme tulevaisuuden. Ja kovasti olemme tehneet töitä sen eteen, että tämä ymmärretään kaikkialla Euroopassa. Suunta on oikea. Meillä on selkeä visio. Euroopan pitää kyetä puolustamaan itseään viidessä vuodessa. Meidän on vain jatkettava rohkeiden päätösten tekemistä sekä pidettävä huolta siitä, että Euroopan puolustuksen kehittäminen tehdään täydessä yhteistyössä sekä koordinaatiossa NATO:n kanssa.
Hyvät kuulijat,
Seuraavat kolmekymmentä vuotta pitää sisällään paljon muutakin kuin turvallisuuspolitiikkaa. Unioni tulee saamaan uusia jäseniä ja me tuemme vahvasti Ukrainan EU-jäsenyyttä. Laajentuminen tulee muuttamaan EU:n päätöksenteon dynamiikkaa. Tätä silmällä pitäen on Suomen etu, että EU:n päätöksenteko toimii tehokkaasti, ja että voimme tehdä määräenemmistöpäätöksiä keskeisissä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä. Kannan aitoa huolta myös siitä, miten EU:n perusarvoja, instituutioita ja demokratiaa haastetaan sisältä päin. Ei voi olla niin, että yksi jäsenmaa pystyy estämään keskeisiä yhteisiä päätöksiä. Siksi on tärkeää, että EU-varojen käyttö sidotaan entistä laajemmin oikeusvaltion ja EU:n perusarvojen noudattamiseen.Kauppapoliittiset jännitteet ovat kasvaneet ja tulevat kasvamaan entisestään. Siksi on tärkeää, että panostamme yhdessä EU:n kautta kilpailukykyisempiin sekä syvempiin sisämarkkinoihin, uusiin kauppasopimuksiin, tutkimukseen, innovaatioon ja osaamiseen.
Hyvät kuulijat,
Suomella on selkeä visio siitä, mitä haluamme tulevilta vuosilta. Tulevan rahoituskehyskauden avainsana on priorisointi. Resursseja on kohdennettava ennen kaikkea turvallisuuteen, kilpailukykyyn sekä tutkimukseen ja kehitykseen. On myös huomioitava Suomen itärajan merkitys koko Euroopan unionille. Siksi olemme ajaneet aktiivisesti erillistä EU-rahoitusvälinettä, joka tukisi Venäjän rajanaapureina olevia itäisiä EU-alueita. Samaan aikaan on pidettävä huolta maatalouden, ruoantuotannon, biotalouden sekä kiertotalouden toimintaedellytyksistä. Tarvitsemme unionin, jolla on entistä vahvemmat sisämarkkinat ja Euroopan laajuiset pääomamarkkinat. EU-rahoitusta on kehitettävä niin, että se houkuttelee entistä paremmin mukaan myös yksityistä rahoitusta. Suomi on kytkettävä aidosti osaksi eurooppalaista liikennejärjestelmää, erityisesti sotilaallisen liikkuvuuden näkökulmasta tarkasteltuna. Suomi on ankkuroitava entistä vankemmin tekoälyn, huipputeknologian, super- ja kvanttitietokoneiden kehittämisen eurooppalaiseen eturintamaan. Tämän vuoksi tavoittelemme sitä, että Suomeen saadaan yksi viidestä komission ehdottamista tekoälyn ”gigatehtaista”.
Hyvät kuulijat,
Yksi Euroopan unionin perustajista, Konrad Adenauer, on todennut, että ”Euroopan yhtenäisyys oli harvojen unelma. Siitä tuli monien toivo. Tänään, se on meille kaikille välttämättömyys.” Minulle Euroopan unionissa on kyse juuri tästä – yhtenäisyydestä – ja kyvystä tarttua aikamme suuriin haasteisiin yhdessä, arvojen pohjalta, ei pelosta tai pakosta. Euroopan unioni on paljon muuta kuin jäsenmaidensa summa. Eikä meille suomalaisille Euroopan unioni ole enää ”etäinen ja monimutkainen koneisto tuolla jossain”. Kolmessakymmenessä vuodessa siitä on tullut osa meitä, osa identiteettiämme. Se on tapa tehdä päätöksiä, tapa kantaa vastuuta, tapa kuulua johonkin suurempaan.
Siksi haluan tänään, Eurooppa-päivänä, kutsua meidät kaikki miettimään:
Miltä näyttää Suomen seuraavat kolmekymmentä vuotta Euroopan unionin jäsenenä?
Millaisilla päätöksillä rakennamme yhteistä huomista, jota voidaan juhlia taas kolmen vuosikymmenen kuluttua?
Sillä tänään tehty päätös – kuten kolmekymmentä vuotta sitten – voi olla se, josta vielä myöhemmin kiitetään.
Kiitos – ja oikein hyvää Eurooppa-päivää!