Euroklubi uudistuu eurooppalaisen sivistyneesti. Kun kilistelimme laseja marraskuussa klubimme 20-vuotisjuhlien merkeissä, ulkoministeri Alexander Stubb totesi, että yhteisömme ensimmäiset kaksi vuosikymmentä ovat osa suomalaisen integraation historiaa. Kiitos ja kumarrus siitä.
Euroklubi todella avasi ikkunoita Eurooppaan, milloin rupatellen, milloin kansakuntaa herätellen. Yhtä kaikki, historiamme on arvokas ja aika näyttää millainen on klubimme tulevaisuus. Haasteita kyllä riittää, Euroklubilllekin.
Tänään Suomi on eurooppalaisessa ytimessä. Amerikkalaisen Newsweekin selvityksen mukaan olemme jopa maailman paras maa. Kokonaan toinen asia on, mitä tuolla Euroopan ytimessä olemisella tarkoitetaan. Unionin jäsenyys on suoristanut selkärankamme, nostanut päämme pystyyn, herättänyt terveen itsetuntomme.
Eurooppalainen työ ei ole kuitenkaan koskaan valmis. Muutama vuosikymmen sitten meillä oli palava halu oppia uutta Euroopasta, niin unionista kuin kaikesta eurooppalaisesta järjestyksestä, aina taloudesta kulttuuriin.
Tuo tiedontarve ja kyky olla aito eurooppalainen kansa on yhä olemassa, joskin tietämyksemme ja kiinnostuksemme esimerkiksi EU:n syvään ytimeen menevistä asioista on luvalla sanoen välillä melko vähäistä. Ja mikä huolestuttavinta, niin nuoriso on tässä suhteessa ryhmittynyt aika moneen junaan. Ensimmäisessä vaunussa istuvat todelliset Eurooppa-tietäjät ja innostajat. Junan loppupäässä torkkuminen on vaihtunut uneksi.
EU on nyt historiansa pahimmassa kriisissä, sekä sisäisesti että ulkoisesti. Kukaan ei oikeasti tiedä, mihin kierremäinen talouskriisi todella johtaa, tai miten EU:n vaikutusvalta globaaleilla markkinoilla kehittyy. Haastajia riittää.
Euroklubi avaa itseään uusille ideoille ja toimintavoille. Uudistunut verkkosivustomme tuo mukanaan myös blogi-mahdollisuuden – käytetään sitä ja herätetään keskustelua jatkossakin.
Muutenkin toiveenamme on, että saisimme mukaan entistä aktiivisempaa ja keskustelevampaa jäsenistöä. Euroopassa on vielä rakentamista.
Kari Väisänen
Euroklubin puheenjohtaja
