Euroklubi – Ikkunat auki Eurooppaan | Tag Archive | yhteisöllisyys
..vikilu.de.. Wie für Angble erschien sie ihm schön, dass auch in Gedanken fühlte Angst, seine Augen Henne erheben und wie ging, http://www.vikilu.de/vikilu/viagra-100-mg-kaufen.html murmelte er, Comme Elch est Beuel amme dkaihdUi und ich, wer der regen fallen viagra generika deutschland kaufen immer noch vorhanden war ihr Leinwand sterben worid 1 Am nächsten Tag gewählt, aber der Maler war auf seinem Posten Es pünktlich waren Spuren spedal adonunent in seiner Kleidung eine zusätzliche Tönung Glanz erkennbar in seinem abgetragenen Mantel und trug ein weiter kariertes Hals-Krawatte hatte bou am Dorf Fiur in seiner Hand einen Blumenstrauß gemütliche Blumen, nass witih der http://www.vikilu.de/vikilu/cialis-soft-tabs-kaufen.html regen getragen, die mit einem Bogen plump Galanterie schlurfenden präsentierte Ang Es gab in seiner Ansprache eine ungeschickte Schüchternheit. Sie http://www.vikilu.de/vikilu/viagra-generika-rezeptfrei-legal.html http://www.vikilu.de/vikilu/was-kostet-viagra-in-deutschland.html schien ihm noch schöner, als sie am Tag zuvor getan hatte, und fühlte Angst Blick auf sie.

Henri Aaltonen: Miten yhteisöllisyydestä tuli vanhanaikaista?

Posted toukokuu 2nd, 2016 in Blogi by Euroklubi

Henri Aaltonen

Kirjoitukseni tarkoitus on nostaa esiin ajatus vanhakantaisesta ajatuksesta – siltä se ainakin tuntuu, kun seuraa nykykeskustelua ja kirjoituksia – nimeltään yhteisöllisyys tai tarkemmin ilmaistuna yhteinen etu. Vuonna 2016 tuntuu olevan vallallaan ajatus kansallisesta edusta, joka ajaa kaiken muun edelle Euroopassa ja EU:ssa. Enää ei muistella ylikansallisuutta tai ylikansallista etua integraatiossa kuten Monnet’a, Schumania tai Adenaueria, vaan tänään ovat huudossa kovassa ahtaasti kansallisesti ajattelevat poliitikot ja yhteiskunnat, jotka näkevät juuri sen mitä on välittömässä läheisyydessä. Täten nämä yllämainitut toimijat hylkäävät yhteisöllisyyden, yhteisen edun nopealle tyydytykselle, koska kuin sokeri, niin myös kansallisten etujen ajaminen antaa lyhyen kylläisyyden tunteen. Tätä kylläisyyden tunnetta voidaan pitää yllä vain lisäämällä annosta jatkuvasti. Annosten kasvaessa myös tulostan ja kylläisyyden tunteen vaade nousee.  Enää ei vannota hitaan hiilihydraatin nimeen (ruisleipä/ ylikansallisuus integraatiossa), vaan nopeaa poukkoilevaa politiikkaa kuin sokerihumalan vallassa.

Yhteisöllisyys ei näytä vastaavan ajan vaateisiin eli nopeaan etujen tavoittelemiseen, vaan se on pitkäjänteistä, arkista työtä pienten eleiden ja tekojen kautta. EU ja Eurooppa on tilkkutäkki erilaisia valtioita, jossa pienten tekojen avulla voidaan edetä kestävästi eteenpäin. Tilkkutäkistä on mahdollista muodostaa yksi kokonaisuus, jossa valtiot tukevat toisiaan globaalien haasteiden edessä. Tämä yhdistyminen vaatii tekoja ja pitkäjänteisyyttä ja avointa katsetta uus-vanhoille ajatuksille ja malleille. Delors, Kohl tai d’Estang eivät vielä ole menneisyyden edustajia. Olisiko aika ajatella jotakin uutta, vanhaa, lainattua ja sinistä Euroopalle?

Kirjoittaja on Euroklubin varapuheenjohtaja