Euroklubi – Ikkunat auki Eurooppaan | Archive | Blogi

Henri Aaltonen: Euroopan ”tuumasta toimeen” hetki. Jälleen kerran.

Posted helmikuu 12th, 2018 in Blogi by Euroklubi

Euroopan ”tuumasta toimeen” hetki. Jälleen kerran.

Euroopan unionilla (EU) ja laajemmin Euroopalla on jälleen kerran ns. tuhannen taalan paikka uudistua, osallistaa kansalaisia unionin toimintaan ja luoda suuria suunnitelmia paremman tulevaisuuden varalle. No, niin, no.. hyvät tarkoitusperät ovat hyvä alku ja nimenomaan hyvä alku, ei vielä muuta.

Hyvä alku ei tarkoita sitä, että prosessi lähtisi itsestään kukkimaan valmiita päätöskukkasia tulevaisuuden unionille. Hyvä alku vaatii jatkuvuutta ja määrätietoisuutta. Prosessit tulisi viedä loppuun asti, jotta voidaan todentaa konkreettiset tulokset ja mikä tärkeintä todentaa mitä ja miten tulokset tehtiin, jotta tulevaisuudessa toimivaa konseptia voidaan köyttää uudestaan soveltaen muihin asiakokonaisuuksiin.

Tällä hetkellä näyttää olevan voimassa ajatelma, että aloitukseen laitetaan panoksia ja sitten odotellaan tuloksia tai pikemmin saadaan tuloksettomuutta. No, EU:ssa vallalla oleva ajatus omasta kansallisesta edusta ja integraation kansallisesta erityisluonteesta johtuen, tuli tulokseksi mitä tahansa ja koska vain, niin syyllinen on selvillä. Syyllinen ja” tumpeloija” on Bryssel ja EU. Samoin on voittajien sekä osaajien laita, nekin ovat aina samassa suunnassa, nimittäin jäsenvaltiot. Oli päätös minkälainen, niin aina kukin jäsenvaltio on saanut mitä halusi.

Hyvä, että on optimismia, sitä tarvitaan, jotta selvitä tulevista haasteista: ilmaston muutos, kilpailukyky, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, integraation tulevaisuus tai pakolaiskysymys. Herää vain kysymys: kun kaikki voittavat päätetyissä asioissa ja niistä ollaan tyytymättömiä, mutta iloitaan, että saatiin estettyä hulluimmat komission ehdotukset, niin missä ovat häviäjät? Kun ei saada sitä mitä haluttiin, niin tyytyminen siihen mitä saatiin-konsepti, verhotaan voitoksi…? Eikös joskus joku tanskalainen kirjoittanut jotain keisarin uusista vaatteista.

Aika näyttää mihin suuntaan Euroopan unioni jatkaa kehittymistään. Suunatana on Macronin paneurooppalaisuus tai sitten Kurzin jäsenvaltio ensiksi. Onko EU muuttumassa Kurzsichtig (lyhytnäköiseksi) vai Macronin en marchetyyliseksi kehityksen ja uuden ajattelun airueksi. Pohjalla on hyvin perustavanlainen paradigma: onko Euroopan integraatio kansallista vai ylikansallista? Olkaamme rohkeita ja lisätään, että sekä-että on mahdollista ja todennäköistä Euroopan integraation tulvaisuuden kehityskuluista puhuttaessa. Onneksi ei ole kristallipalloa.

Mikäli kiinnostaa, niin voi lukea alla mainitun kirjan EU:n uudistamisesta. Joukossa on koherentteja ajatuksia Euroopasta. Kaikille tosikoille Eurooppa-asioissa suosittelen pienissä annoksissa.

Europe Reset: New Directions for the EU, by Richard Youngs, IB Tauris, 2017

Henri Aaltonen
Kirjoittaja on Euroklubin hallituksen jäsen

Kuvia Euroklubin Tallinnan matkalta

Posted tammikuu 18th, 2018 in Blogi by leena

Euroklubi vieraili Tallinnassa Viron EU-puheenjohtajuuden kunniaksi marraskuussa 2017.
Matkanjohtajana toimi Antti Suvanto. Euroklubilaisia oli matkassa 20. Lähdimme aamulla Helsingistä Tallinnaan laivalla ja palasimme vielä samana iltanana kotiin.

Matkaohjelmassa oli vierailu Suomi-Viro-instituuttiin, jossa meidät otti vastaan johtaja Anu Kantola. Tästä siirryttiin  Suomen suurlähetystöön, jossa meidät otti vastaan suurlähettiläs Kirsti Narinen. Lounaan jälkeen vierailimme vielä Viron valtionkansliassa kuulemassa EU-puheenjohtajuudesta Martin Karnein johdolla.
Kiitos kaikille matkasta!
Alla vielä Hilkka Kemppisen ottamia valokuvia matkalta.

Niilo Toivonen

puheenjohtaja

Henri Aaltonen: Euroopan ideaa etsimässä

Posted lokakuu 4th, 2016 in Blogi by Euroklubi

Euroopan ideaa etsimässä. Tarvitaanko enemmän vai vähemmän Eurooppaa vai onko kyse vain jo olemassa olevien päätösten toteuttamisesta?

Edelläolevassa lauseessani on hyvin lyhyt ja mutkia oikova toteamus siitä, mitä tällä hetkellä on tapahtumassa niin politiikassa, kuin Euroopan eri yhteiskunnissa käytännön tasolla. Keskustelu junnaa kiistelyssä ja välillä myös keskustelussa, mitä EU ja Eurooppa tarvitsee ja mitä se ei tarvitse. On ilmeistä käytävän keskustelun perusteella, että Euroopan idealta/identiteetiltä näyttää puutuvan suunta ja visio mitä halutaan.

Eurooppa ja EU tarvitsevat vahvan positiivisen näkemyksen, joka on ankkuroitu vankasti kansalaisten arkielämään. Ankkurointi tarkoittaa, että EU:lla on osoittaa ratkaisuja yksilöiden ja yhteiskuntien ongelmien ja pelkojen ratkaisuiksi ja samalla osoittaa, että yhdessä tekemällä olemme vahvempia kuin yksin. Yhteinen hyvä on nostettava selkeästi esiin ja osoitettava miten kansallinen etu on loppujen lopuksi ylikansallista etua ja toisinpäin. Tämä perustuu siihen toteamukseen, että markkinat, ongelmat ja ratkaisut eivät pysähdy kansallisille rajoille. Yhdessä tekeminen on mielekkäämpää kuin vain kansallista etua tuijottaminen, sillä jos 27 (28) EU:n jäsentä katsovat vain omaa kapeata kansallista etua, niin jonkun on oltava tässä pelissä häviäjä, vai mitä?

Toinen tapa on lähestyä tätä ongelmaa toteamalla suomalaisittain lakonisesti, että ei enempää Euroopan integraatiota, mutta sovitut asiat pannaan käytäntöön ja toteutetaan. Tämä tarkoittaa kapeakatseisuutta, mutta vielä enemmän hyvin piilotettua ajatusta integraation edistämisestä. Tämä tarkoittaa lyhykäisyydessään seuraavaa toimintamallia: (joka on voinut jäädä huomaamatta sanojalta) sanoja luottaa tarkoittamattomaan integraation Euroopassa.

Tarkoittamaton integraatio on sitä, kun integraation edetessä tulokseksi tulee jotakin mitä ei osattu/haluttu/tiedetty/arvattu tulemaksi. Hyvänä esimerkkinä voisi olla EU:n eri jäsenvaltioiden sairaanhoidoin systeemit, missä on nähtävissä ns. eurooppasaatiota.

Palatakseni otsikkooni, kyynikko voi vastata tarvitaanko Euroopan idean etsintää, sillä sehän on jo löydetty ja loppuun käytetty (?). Itse vastaisin kuitenkin, että Euroopan ja EU:n idea ja identiteetti kuin ilo ja onni, se lisääntyy kun sen jakaa muiden kanssa ja sen voi löytää joka päivä uudestaan. Ei muuta kuin jakamistalouden hengessä: jakamaan kokemusta yhteisestä Euroopasta ja käyttämään uudestaan ja uudella tavalla Euroopan integraation hedelmiä.

Kirjoittaja on Euroklubin varapuheenjohtaja