Henri Aaltonen: Euroopan ideaa etsimässä | Euroklubi – Ikkunat auki Eurooppaan
0

Henri Aaltonen: Euroopan ideaa etsimässä

Euroopan ideaa etsimässä. Tarvitaanko enemmän vai vähemmän Eurooppaa vai onko kyse vain jo olemassa olevien päätösten toteuttamisesta?

Edelläolevassa lauseessani on hyvin lyhyt ja mutkia oikova toteamus siitä, mitä tällä hetkellä on tapahtumassa niin politiikassa, kuin Euroopan eri yhteiskunnissa käytännön tasolla. Keskustelu junnaa kiistelyssä ja välillä myös keskustelussa, mitä EU ja Eurooppa tarvitsee ja mitä se ei tarvitse. On ilmeistä käytävän keskustelun perusteella, että Euroopan idealta/identiteetiltä näyttää puutuvan suunta ja visio mitä halutaan.

Eurooppa ja EU tarvitsevat vahvan positiivisen näkemyksen, joka on ankkuroitu vankasti kansalaisten arkielämään. Ankkurointi tarkoittaa, että EU:lla on osoittaa ratkaisuja yksilöiden ja yhteiskuntien ongelmien ja pelkojen ratkaisuiksi ja samalla osoittaa, että yhdessä tekemällä olemme vahvempia kuin yksin. Yhteinen hyvä on nostettava selkeästi esiin ja osoitettava miten kansallinen etu on loppujen lopuksi ylikansallista etua ja toisinpäin. Tämä perustuu siihen toteamukseen, että markkinat, ongelmat ja ratkaisut eivät pysähdy kansallisille rajoille. Yhdessä tekeminen on mielekkäämpää kuin vain kansallista etua tuijottaminen, sillä jos 27 (28) EU:n jäsentä katsovat vain omaa kapeata kansallista etua, niin jonkun on oltava tässä pelissä häviäjä, vai mitä?

Toinen tapa on lähestyä tätä ongelmaa toteamalla suomalaisittain lakonisesti, että ei enempää Euroopan integraatiota, mutta sovitut asiat pannaan käytäntöön ja toteutetaan. Tämä tarkoittaa kapeakatseisuutta, mutta vielä enemmän hyvin piilotettua ajatusta integraation edistämisestä. Tämä tarkoittaa lyhykäisyydessään seuraavaa toimintamallia: (joka on voinut jäädä huomaamatta sanojalta) sanoja luottaa tarkoittamattomaan integraation Euroopassa.

Tarkoittamaton integraatio on sitä, kun integraation edetessä tulokseksi tulee jotakin mitä ei osattu/haluttu/tiedetty/arvattu tulemaksi. Hyvänä esimerkkinä voisi olla EU:n eri jäsenvaltioiden sairaanhoidoin systeemit, missä on nähtävissä ns. eurooppasaatiota.

Palatakseni otsikkooni, kyynikko voi vastata tarvitaanko Euroopan idean etsintää, sillä sehän on jo löydetty ja loppuun käytetty (?). Itse vastaisin kuitenkin, että Euroopan ja EU:n idea ja identiteetti kuin ilo ja onni, se lisääntyy kun sen jakaa muiden kanssa ja sen voi löytää joka päivä uudestaan. Ei muuta kuin jakamistalouden hengessä: jakamaan kokemusta yhteisestä Euroopasta ja käyttämään uudestaan ja uudella tavalla Euroopan integraation hedelmiä.

Kirjoittaja on Euroklubin varapuheenjohtaja



Jätä kommentti