Berliini avasi näkökulmia pakolaispolitiikkaan
Suomi voisi Berliinistä katsoen pelata julkisuuskorttinsa pakolaispolitiikassa nykyistä paremmin.
Euroklubin Berliinin vierailulla kävi ilmi, että Suomen vastaanottamat noin 30 000 turvapaikan hakijaa edustavat väkilukuun suhteutettuina jopa suurempaa määrää kuin Saksan vastaanottamat turvapaikan hakijat.
Saksaan on virallisten, rekisteröityjen tietojen mukaan saapunut noin 800 000 turvapaikan hakijaa, mutta todellinen määrä lienee lähempänä puoltatoista miljoonaa. Saksan valtio tukee kuntia 700 eurolla turvapaikan hakijaa kohden kuukaudessa.
Saksa toivotti keväällä hädässä olevat pakolaiset näyttävästi tervetulleiksi, mutta nyt avun tarjoajat alkavat väsyä. Kritiikki ja vastustus pakolaispolitiikkaa kohtaan on nousussa. Selkeimmin kritisoidaan Saksaan tulevan pakolaisvirran suuruutta.
Entinen Itä-Saksan alue on muukalaisvastaisuuden painopistealue, vaikka juuri sinne virtaa pakolaisia suhteellisesti vähiten.
Merkel on yhä äitihahmo
Suurin paine kohdistuu Saksan poliittiseen johtoon. Liittokansleri Angela Merkelin suosio on laskenut huippuluvuista ja hänen valtansa arvioidaan hiipuvan, mutta toisaalta haastajia ei ole näkyvissä. Valistuneissa arvioissa pohditaan, että Merkel itse saattaa vetäytyä parin vuoden kuluttua.
Saksan liittopäivillä Merkel saatetaan periaatteessa äänestää nurin, mutta samassa yhteydessä olisi äänestettävä hänen seuraajaastaan. Tällä haavaa tämä näkymä ei ole todennäköinen.
Berliinissä Merkeliä pidetään paitsi kovan luokan poliitikkona, myös sydämellisenä äitihahmona, mikä kuva ei ehkä välity sellaisenaan Suomeen asti.
Lähimuistissa on tiedusteluskandaali, kun Yhdysvaltain tiedustelupalvelu salakuunteli itse liittokanslerin kännykkää. Paljastus oli äärimmäisen kiusallinen Merkelille – ja Saksassa vaadittiinkin järeätä reaktiota Yhdysvaltoja kohtaan.
Tässä yhteydessä kävi kuitenkin ilmi kuinka tärkeää ja hyödyllistä Saksalle on tiedusteluyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa. Saksan reagointi jäikin suhteellisen vaimeaksi ilmeisesti liittoutuneiden ajan historiallisista syistä. Isoveljellä lienee yhä moraalinen oikeus valvoa. Johtavat poliitikot pyrkivät asettamaan asiat mittasuhteisiin.
Ukraina kärjisti suhteet Venäjään
Saksa on aktivoitunut paineiden alla ulkopoliittisesti, suomalaislähteet arvioivat Berliinissä.
Aluksi Saksan hallitus pelkäsi reaktioita sotilaallisiin toimiin ryhtymisestä, mutta sittemmin Saksa on järjestänyt esimerkiksi Irakin kurdeille sotilaallista ja koulutuksellista apua sekä arvioinut uudestaan suhteensa Venäjään ja Israeliin.
Suomen Saksan suurlähetystön puolustusasiamies kommodori Arvi Tavaila arvioi, ettei Suomessa ehkä ole tarpeeksi ymmärretty kuinka vahva luottamuspula Saksan ja Venäjän välille on syntynyt Venäjän Ukrainan politiikan takia.
Saksan hyökkäys silloiseen Neuvostoliittoon on yhä historiallinen taakka, jonka takia Saksa pyrkii periaatteessa suhtautumaan Venäjään myötäilevästi ja ymmärtävästi, mutta Ukrainan kriisi aiheutti tähän äärimmäisen suuren muutoksen.
Saksassa valmistellaan juuri nyt turvallisuuspoliittista selontekoa, jonka on määrä olla laajapohjainen konsensuspaperi ja valmistua kesällä 2016.
Saksan ulkopoliitiikan kulmakiviä on Venäjä-suhteen lisäksi ollut samoin tunnetuista historiallisista syistä suhde Israeliin. Tavailan arvion mukaan Saksa ei koskaan tule toimimaan Israelia vastaan, mutta on kuitenkin arvostellut Israelin palestiinalaispolitiikkaa.
Saksan puolustusmenot ovat alle 1,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Pientä nousua on näköpiirissä, koska perinteisen sodan mahdollisuus Euroopassa tunnustetaan.
Kommodori Arvi Tavailan mukaan Saksassa palataan puolustusvoimien toimissa vanhaan harjoitteluun eli vahvaan osallistumiseen Naton itäisten jäsenmaiden tukitoimiin. Nato-Venäjä -sopimus on yhä voimassa eli Nato sitoutuu olemaan sijoittamatta pysyviä joukkoja Saksaan, mutta sen harjoittelevia joukkoja kierrätetään varsin aktiivisesti.
Uutena konseptina ovat nopean toiminnan joukot. Tavailan mukaan nämä joukot varustetaan sataprosenttisesti ja panssaroitujen ajoneuvojen hankinta on kasvanut. Yhteistoimintaa Hollannin kanssa kuvataan huomattavasti tehokkaammaksi ja merkittävämmäksi kuin pohjoismaista puolustuksellista yhteistyötä.
Saksan puolustusvoimien, Bundeswehrin, houkuttelevuutta yritetään kasvattaa. Se on olennaista maassa, jossa asevelvollisuus on vapaaehtoista eikä maanpuolustustahdosta voida historiallisen taakan takia oikein edes puhua.
***
Euroklubin vierailu Berliiniin 19.-22.11.2015 noudatti jo tutuksi käynyttä kaavaa. Vierailuun sisältyi aimo annos ajankohtaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa eurooppalaisesta näkökulmasta, energia- ja kulttuuripolitiikkaa sekä Berliinissä vaikuttavien suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiä Suomen ja Saksan suhteista.
Suurena apuna toimivat mm. Suomen suurlähetystö sekä Suomen Saksa-instituutti.
Suomi- kuvaa Saksassa valotti lehdistösihteeri Merja Sundström ja valtavirrasta värikkäästi poikkeavia näkemyksiä Saksan politiikasta puolestaan vapaa toimittaja Pertti Rönkkö.
Hallituspuolue SPD:n politiikasta kuultiin Helena Bechtleltä. Suomen Saksa-instituutin toimintaa valotti Christian Ahonen sekä Venäjän ja Saksan energiasuhteita tutkija Philipp Offenberg. Mielenkiintoisen näkymän Berliinin kiinteistömarkkinoihin ja taidesalonki Dahlmanin toimintaan toi Antti-Jussi Heilala.
Eteviä Saksan ja nimenomaan Berliinin tuntijoita löytyi myös Euroklubin omista riveistä mm. Henrik Lundsten ja Kari Vitie.
Suuren kiitoksen järjestelyistä ansaitsee Euroklubin sihteeri ja matkanjohtajana kunnostautunut Marleena Holmberg.
Margit Hara
Euroklubin hallituksen jäsen