Lehtinen: Sosiaalinen Eurooppa kompuroi | Euroklubi – Ikkunat auki Eurooppaan
1

Lehtinen: Sosiaalinen Eurooppa kompuroi

Euroopan unioni on toistaiseksi onnistunein taloudelle perustuva rauhanprojekti ihmiskunnan historiassa. Missään muualla ei yhtä moni maa ole pystynyt yhtä kauan jatkuneeseen yhtä kattavaan järjestelmälliseen yhteistyöhön yhtä monella elämänalueella. Mitään vastaavaa ei ole rakennettu Etelä-Amerikassa, Aasiassa tai Afrikassa. Unionin vetovoimaa kuvaa, että siihen on edelleen enemmän tulijoita kuin mukaan halutaan hyväksyä.

Väkevin muutosvoima on alusta lähtien ollut taloudellinen toimeliaisuus. Markkinat ovat jyränneet Marxin. Iso harppaus eurooppalaisen ihmisen vapauden kannalta otettiin kaksikymmentä vuotta sitten kun Berliinin muuri kaadettiin. Pitkä loikka samaan suuntaan oli myös unionin laajeneminen itäiseen Eurooppaan kuusi vuotta sitten.

Vapaalle liikkumiselle ei enää ole esteitä

Tavaroiden vapaa liikkuvuus on EU:n menestystarina. Luotamme siihen, että yhdessä jäsenmaassa valmistettu ja tarkastettu tuote täyttää koko maanosalle säädetyt laatuvaatimukset.

Myöskään ihmisten vapaalle liikkumiselle ei enää ole esteitä. Meille, jotka vielä elävästi muistamme rautaesiripun Itä-Euroopassa ja tulli- ja passitarkastukset Länsi-Euroopassa, nykyinen Eurooppa on toteutunut unelma. Moni odotti sitä mutta harva uskoi milloinkaan tapahtuvaksi.

Vapaan liikkumisen mukanaan tuomat lieveilmiöt – alipalkattu työvoima, turvapaikan hakijat, kerjäläiset ja rikolliset – ovat saaneet jotkut haikailemaan vanhoja aikoja. Silloin on unohdettu esimerkiksi siirtolaisuus Suomesta Ruotsiin 1960-luvulla. Ruotsissa puhuttiin aiheestakin itärikollisuudesta. Yli kolmensadan tuhannen maanmiehemme joukossa oli niin paljon epäsosiaalista ainesta, että eräänä vuonna joka toinen Ruotsin vankiloissa istunut oli suomalainen.

Pääomien vapaalle liikkumiselle Euroopassa ja koko maailmassa ei ole esteitä. Yritykset kilpailuttavat pankkeja yli valtakuntien rajojen. Kilpailu toimii viime kädessä kuluttajan hyväksi, vaikka sitä on vaikea todentaa. Paluuta entiseen ei kuitenkaan ole.

Palveluiden kaupan avaaminen on onnistunut vain puolittain. Esimerkiksi terveyspalvelujen kauppa ei vielä ole vapaata. Jäsenmaiden kansalaisten ja eri ammattikuntien välillä on epäluuloa ja taipumusta suojella omia markkinoita. Luottamuksen puute sekä kieli- ja kulttuurierot selittävät myös yli rajojen tapahtuvan nettikaupan vähäisyyden.

Suhtautuminen integraatioon noudattaa historiallista kaavaa

Suhtautuminen integraatioon noudattaa vanhaa historiallista kaavaa. Talonpojat kaikkialla Euroopassa suhtautuvat kielteisesti tai vähintäänkin epäilevästi Euroopan unioniin, vaikka juuri maatalous on unionin erityisen tuen kohteena. Maaseudulla online casinos asuvat ja vähäväkiset epäilevät Digitaaliset arvat ovat luonnollisesti nayttavampia, monipuolisempia ja mielenkiintoisempia kuin perinteiset Suomi casino s4gambling.com/fi/ arvat. herroja pääkaupungeissa niin kuin ovat tehneet vuosisatojen ajan. Myönteisimmin integraatioon suhtautuvatkin hyvin koulutetut kaupunkilaiset.

Markkinoiden maailmanlaajuinen uusjako sulkee prosessiteollisuuden työpaikkoja Euroopassa. Irtisanotut ovat pettyneitä politiikkaan, joka enää ei suojelekaan kotimarkkinoita. Vaarana on, että tavalliset työtätekevät keskiluokkaiset kansalaiset ja ammattityöväki lakkaavat syistä, joihin emme voi itse vaikuttaa,  kannattamasta maanosan maiden välistä yhteistyötä.

Myös jäsenmaiden keskinäinen luottamus on ollut koetuksella. Järjestelmä ei osannut ottaa lukuun, että eivät ainoastaan yritykset ja pankit joudu toisinaan kiusaukseen harrastaa luovaa kirjanpitoa, vaan myös valtiot. Jos kurinpalautus Kreikalle johtaa parempaan taloudenpitoon kaikissa jäsenmaissa, tukitoimet eivät olleet turhia.

Myös yksityiskohtiin menevä sääntely syö integraation kannatusta. Kansalainen kokee vapauttaan rajoitettavan kun pieniin arkisiin asioihin tai perinteisiin elämäntapoihin sovelletaan järeitä koko maanosaa koskevia direktiivejä. EU:n perimmäinen idea on silloin kompastunut lillukanvarsiin.

Yleisötilaisuuksissa kysellään myös asioista, joissa unionilla ei ole toimivaltaa. Yhteinen päätöksenteko ei ulotu sellaisiin oleellisiin asioihin kuin verotus ja sen pohjalta tehdyt sosiaalipoliittiset ratkaisut. Eläkkeistä tai kansanterveystyöstä päätetään kansallisissa parlamenteissa. Siitä huolimatta syyllisiksi leikkauksiin tai saavutettujen etujen karsimiseen epäillään kernaasti Brysselin byrokraatteja.

Sosiaalisen Euroopan rakentamisessa on ollut vaikeuksia. Mihin pyritään? Mitä halutaan?

Yhteisestä eurooppalaisesta elämänmuodosta ei ole syntynyt yksimielisyyttä siihen tapaan kuin Skandinavian maissa, joissa noudatettu politiikka – hallitusten poliittisesta väristä riippumatta – on tukenut nk. hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämistä. Eteläisen Euroopan mailla on erilainen käsitys yhteiskunnan velvollisuuksista. Entisissä kommunistimaissa on ymmärrettävistä syistä vähiten uskoa holhoavaan valtioon.

Jos EU:ta koossa pitävä liima jonakin päivänä sulaa, johtuu se kansalaisten odotusten ja todellisuuden välisestä ristiriidasta ja poliittisen johtajuuden puutteesta. Useimmat vastuulliset poliitikot tietävät mitä pitäisi tehdä, mutta eivät tiedä miten päätösten jälkeen voitetaan vaalit. Siksi kansalaisille ei uskalleta kertoa ikäviä totuuksia.

Vaikka instituutiot jonakin päivänä lakkaisivat toimimasta, tähän mennessä saavutetut perusvapaudet pysyvät. Ihmiset, tavarat, palvelut ja pääomat jatkavat liikettään rajojen poikki aivan kuin liikkeen käynnistäjät alun perin tarkoittivat. Vapauden henkeä ei enää saa takaisin pulloon.

Lasse Lehtinen
Toimittaja, kirjailija, entinen europarlamentaarikko
www.lasselehtinen.net

Kuva: ©WSOY/Marcel Maltzeff



1 kommentti

  1. Matti Konkari kirjoitti:

    Yllä oleva on ihan yes, mutta olisi mielenkiintoista saada vastaus siihen, miten EU:n perustamisen toisen peruspilarin eli Eu-maiden kilpailukyvyn kehittymisen muun maailman suhteen on käynyt. Alkuperäinen tarkoitushan oli parantaa EU- maiden kilpailukykyä USA:n ja Kauko-idän/ muun maailman teollisuutta vastaan. Mitä mahtaa jäädä jäljelle jos Eu-maiden menestyvien yritysten tuloksista puhdistetaan muiden maiden työpanoksella tuotetut tulokset? Jos näin voitaisiin tehdä saisimme jonkinlaisen arvion siitä onko EU parantanut jäsentensä kilpailukykyä vai onko esim. byrokraattisista syistä menty kilpailukyvyn osalta taaksepäin. Mahdolliset takaiskutkin olisivat puolusteltavissa jos olisi olemassa selkeä näkemys tilanteen paranemisesta lähitulevaisuudessa. Tämän päivän näkymät rahoitustukien tarpeista eivät juurikaan ennakoi tällaista kehitystä. Yhteisen valuutan kehittäminen oli tietysti menestysaskel, mutta nyt tuntuu siltä että ne maat jotka eivät siihen liittyneet ovat aika tyytyväisiä. Yleensä asioiden arvostelu on helpompaa kuin niiden kehittäminen, mutta jotenkin tuntuu että nyt meidän suomalaisten tulisi keskittyä omien asioden kuntoon saattamiseen ja yrittää ottaa mahdollisimman vähän osaa muiden maiden murheisiin. Nuorisotyöttömyys, työajan lyhyys ja esim jätevesiasetuksen korjaaminen olisivat ajankohtaisia asioita. Työaikakysymys ja kilpailukyvyn parannus saataisiin kerralla kuntoon lisäämällä päivittäistä työaikaa esim 30 minuutilla. Töihin pitää joka tapauksessa matkustaa. Se olisi tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää!